Johanna Peltoniemi

Nuorempi konstaapeli

Johanna Peltoniemi opiskelee parhaillaan poliisin perustutkintoon Poliisiammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin tradenomiksi opiskellut ja neljä vuotta kaupallisen alan töitä tehnyt Johanna valmistuu uuteen ammattiinsa vuonna 2011.

Mikä sai sinut hakemaan poliisikoulutukseen?
Millainen pähkinä valintakoe oli purtavaksi?

Päätöstä koulutukseen hakeutumisesta olin kypsytellyt jo kymmenisen vuotta. Lähipiirissäni on paljon poliiseja, joten heiltä sain melko realistista ennakkotietoa siitä mitä ammatissa toimiminen tulisi olemaan. Syventävää tietoa koulutuksesta löytyi kiitettävästi POLAMKin omilta webbisivuilta.

Ajattelin myös ominaisuuksiltani olevani sovelias tähän työhön. Poliisilta vaaditaan hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, sosiaalisia kanssakäymistaitoja sekä halua auttaa muita. Nämä vaatimukset täyttyvät minun kohdallani, joten päätin lähteä hakemaan koulutukseen.

Valintakoe oli monivaiheinen. Ensin kävin haastattelussa poliisilaitoksella, jonka jälkeen minut hyväksyttiin varsinaiseen valintakokeeseen. Kokeessa tentittiin kirjallinen materiaali, jonka oppilaitokselta oli saanut ennakkoon. Tämän lisäksi arvioitiin hakijan fyysistä soveltuvuutta useita eri osioita käsittävällä kuntokokeella. Lisäksi suoritimme tutkintokielen kokeen ja psykologiset testit. Koeprosessiin kuului myös haastattelu, ryhmätehtäviä sekä terveystarkastus huumetesteineen.

Opiskelut aloitin vuonna 2008. Olen tyytyväinen siihen, että ehdin hankkia ennen näiden opintojen aloittamista myös muunlaista työkokemusta, nyt tiedän ainakin varmasti että olen omalla alallani.

Poliisikoulutuksesta on monella se kuva,
että se on silkkaa actionia. Pitääkö tämä paikkansa?

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Mutta totta tietenkin on, että myös fyysisiä taitoja koulussa harjoitellaan, onhan poliisilla tosipaikan tullen oltava valmiudet käyttää myös voimakeinoja.

Käytännössä koulupäivien aikana opiskelemme esimerkiksi äidinkieltä, ruotsia, englantia, psykologiaa, rikosoikeutta ja liikenteen oppiaineita. Näiden aikana istutaan kyllä tiiviisti luokkahuoneessa.

Mikä on ollut tähän mennessä
opiskelemistasi aineista mielestäsi mielenkiintoisin?

Pidän eniten tutkinnan ja liikenteen oppiaineista. Tutkinnan opiskelu tarkoittaa käytännössä sitä, että saamme paljon teoriatietoa taktisen ja teknisen tutkinnan eri osa-alueista, jälkimmäisen kohdalla esimerkiksi erilaisten näytteiden talteenottamisesta.

Teknisen tutkinnan opintokokonaisuuteen kuuluu myös opetustilaisuus TAYS:n obduktio-osastolla. Tilaisuuden aikana kuunnellaan oikeuslääkärin luento ja seurataan miten oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritetaan. Tämä voi olla monelle ensimmäinen kerta kun näkee kuolleen ihmisen ja siksi tilanne saattaa aluksi tuntua hieman jännittävältäkin. Opettajat kuitenkin osaavat pohjustaa tilannetta hyvin ja kertovat ennakkoon asioista oikein ja käytännönläheisesti. Itselleni ruumiinavaukseen osallistuminen oli hyödyllinen kokemus ja voin sanoa että suhteeni kuolemaan noin yleisellä tasolla muuttui sen jälkeen.

Liikenteen oppiaineet kattavat mm. tieliikenteeseen liittyvän lainsäädännön opiskelua, liikenteen valvonnassa tarvittavien menetelmien ja välineiden koulutusta sekä tietoutta eri liikennemerkkien merkityksistä ja liikennekäyttäytymisestä. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen maailma ja monesti olenkin jo koulun ulkopuolella saanut vastailla kysymyksiin esimerkiksi erilaisten lisäkilpien merkityksistä.

Mikä aineista on ollut sinulle haastavin, miksi?

Poliisihallinto on aihe, jonka kanssa olen saanut tehdä eniten töitä. Poliisin toimintaa ohjaa laaja joukko erilaisia lakeja ja säädöksiä. Käytännössä siis sellaisia asioita kuten mitä oikeuksia poliisilla, mutta myös kansalaisella on, mitä poliisi voi tehdä ja mitä ei. Näiden muistaminen ja sitä kautta soveltaminen käytäntöön on ehkä ollut minulle koulutuksen aikana haasteellisinta.

Mikä on yllättävin asia, jonka olet oppinut itsestäsi poliisikoulutuksen aikana?

Juttelin hiljattain pitkän tauon jälkeen erään kaverini kanssa. Hän sanoi minun tulleen varmemmaksi ja vahvemman oloiseksi. Itse olen huomannut että koulutuksen aikana myös kärsivällisyyteni on lisääntynyt.

Suurin osa opiskelukavereistasi on miehiä,
miten tähän suhtaudut?

On totta, että vaikka naisten määrä alallamme jatkuvasti lisääntyykin, on tämä vielä miesvoittoinen ammattikunta. Tällä hetkellä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoista on naisia noin 20–25 %. Naisopiskelijoiden määrän lisääntymiseen on osaltaan vaikuttanut se, että valintakokeiden pituusrajat poistettiin jokin aika sitten. On hienoa, että enää pituus ei rajoita sellaisten henkilöiden hakua koulutukseen, jotka muuten olisivat erittäin soveliaita tähän ammattiin.

Henkilökohtaisesti olen aina viihtynyt miesvaltaisilla aloilla, sillä näille tyypillistä on että asioista puhutaan rehellisesti kasvotusten, niiden oikeilla nimillä. Opiskelu miesporukassa tuntuukin tosi rennolta kun asioiden kanssa ei kierrellä ja kaarrella. Olen myös kokenut suoriutuvani kaikista tehtävistäni aivan yhtä menestyksekkäästi kuin miespuoliset opiskelijakaverini.

Minkälaisissa tehtävissä toivoisit
voivasi palvella valmistuttuasi?

Tutkinnan asiat, erityisesti tekninen tutkinta kiinnostaa minua. Käytännössähän tämä tarkoittaa esimerkiksi rikospaikkatutkintaa: menemme rikospaikalle ja otamme siellä talteen erilaisia näytteitä ja sormenjälkiä. Myös taktinen tutkinta eli esimerkiksi tutkinnan kuulusteluvaihe tuntuu kiehtovalta. Näitä tehtäviä tehdään pääasiassa päiväsaikaan ja tässä asiassa työ eroaakin oleellisesti esim. järjestyspoliisin kolmivuorotyöstä.

Toisaalta, liikkuvan poliisin tehtävissä pääsisin soveltamaan liikenteen oppiaineita käytännössä. Mahdollisuuksia on siis monia.

Millaista poliisikoulun opiskelijaelämä on, miten vietätte aikaa koulupäivien ulkopuolella yhdessä?

Itse asun omassa asunnossa Tampereella enkä vietä viikkoja asuntolassa. En ole siis kovin aktiivisesti osallistunut opiskelijoiden yöelämään, mutta kavereideni mukaan se on hyvinkin toiminnantäyteistä. Yleensä porukat käyvät – itseni mukaan lukien – koulun jälkeen salilla, oppilaitoksen omassa uimahallissa uimassa tai vaikka pelaamassa sählyä. Koululla on myös erinomaiset tilat esimerkiksi painin tai itsepuolustuksen harjoitteluun. Myös ampumarataa voi käyttää harjoitteluun iltaisin ja viikonloppuisin.

Mutta tottakai opiskelijaelämään kuuluu muutakin kuin urheileminen. Koulun alueella on esimerkiksi oma pubi, nimeltään Pilkku. Siellä porukka viettää paljon aikaa ja yön pikkutunneille jatketaan monesti sitten muihin baareihin.

Miltä lukujärjestys voisi näyttää
sellaisena päivänä jolloin ei ole harjoituksia?

Lukujärjestys vaihtuu meillä viikottain. Harjoitusvapaan päivän lukujärjestys voi näyttää esimerkiksi tältä:

Keskiviikko 8.00–16.15

2 h ruotsia
2 h rikosprosessioikeutta
4 h rikosoikeutta

Ruokatauot määräytyvät kunkin viikon lukujärjestyksen rakenteen mukaan. Yleensä tankkaustauko on noin tunnin mittainen ja tuntien välillä on 10 minuutin mittaiset välitunnit.

Poliisin ammatti vaatii hyvää kuntoa
ja fysiikkaa, miten ylläpidätte tätä opiskelupäivän
aikana? Entä päivän jälkeen?

Lukujärjestyksessämme on käytännössä liikuntaa lähes jokaiselle viikolle. Liikuntatunneilla tehdään kaikenlaista laidasta laitaan; käydään punttiksella, pelataan lentopalloa, koripalloa tai pesistä, ihan mitä vaan. Liikuntatunti on aina vähintään kahden oppitunnin mittainen. Joskus lukujärjestyksessä voi olla myös viikkoja, jolloin liikuntaa ei ole. Tällöin kuitenkin monesti opiskelemme esimerkiksi itsepuolusta tai voimankäyttöä – hyvästä treenistä sekin käy.

Päivän jälkeen moni hyödyntää koulun monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.

Minkälaisia etuja poliisiopiskelijalle kuuluu?

Saamme koululla ilmaiseksi ruoan kolme kertaa päivässä, siis aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Lisäksi ilmaista on majoitus ja kuntosalin, ampumaradan sekä uimahallin käyttö. Koululla on myös todella kattava kirjasto josta saa lainata lukemista vapaasti ja koulun tietokoneet ovat niin ikään opiskelijoiden käytössä. Opiskelumateriaalit ja virkavaatetus tarjotaan opiskelijalle myöskin valtion puolesta.

Minkälainen luulet toimintaympäristön olevan silloin kun valmistut? Mikä tulee olemaan suurin haaste poliisin työssä muutaman vuoden kuluttua?

Tulen valmistumaan keväällä 2011. Uskoisin että tuolloin työllisyys on huomattavasti nykyistä parempi suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Silloin olemme varmasti tilanteessa, jossa poliiseja ei ole riittävästi hoitamaan kaikkia tehtäviä.

Haasteena tulevaisuuden toimintaympäristössä näen pärjäämisemme tilanteessa, jossa EU on edelleen laajentunut. Laajentuminen tuo mukanaan muutoksia myös polisiin työhön sillä rikollisuus monipuolistuu ja kansainvälistyminen tuo lisähaastetta toimintaympäristöön. Poliisin pitää jatkossa ymmärtää nykyistä paremmin erilaisia kulttuureja ja myös kielitaitoa olisi hyvä olla englantia ja ruotsia laajemmin. Yleisesti ottaen, parin vuoden päästä poliisin toimenkuva on nykyistäkin moninaisempi ja poliisilta vaaditaan yhä enemmän tietotaitoa.

Miten tosielämän poliisin työ
eroaa poliisisarjojen tarinoista?

Aika fiktiivisiä juttuja poliisisarjoissa tuntuu pyörivän. Eräs opettaja kertoi ettei seuraa poliisisarjoja, koska ne todella antavat niin harhaanjohtavan kuvan siitä mitä tosielämän työ on. Sarjoja katsoessaan tulee vain liikaa ajatelleeksi sitä, miten itse oikeasti toimisi vastaavassa tilanteessa.

Yhtenä erona mainittakoon, että poliisisarjoissa tehtävä yleensä ratkaistaan lyhyen ajanjakson aikana. Todellisuudessahan voi mennä useitakin kuukausia ennenkuin rikos selviää.